Puheterapeutti on yliopistosta logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut henkilö, joka on Lupa- ja valvontaviraston laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö.

Puheterapia on hoitotakuun piiriin kuuluvaa vuorovaikutuksen, puheen, kielen, kommunikaation, nielemisen ja äänen häiriöiden ennaltaehkäisyyn, tutkimiseen ja kuntoutukseen kohdennettua lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapia voi sisältää myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelun, ohjauksen ja kommunikaatioapuvälineiden käytön ohjauksen.

Aikuisiällä puheterapia on usein erilaisten sairauksien tai vammautumisen aiheuttamien häiriöiden tutkimista ja kuntoutusta. Tavallisin aikuisen puheterapiaan ohjautumisen syy on aivohalvauksesta aiheutuva afasia, dysartria tai nielemisen häiriö eli dysfagia. Ongelmia voi ilmetä puheen tuottamisessa ja/tai ymmärtämisessä, luku- ja kirjoitustaidon osa-alueilla, nielemisessä ja/tai äänen tuotossa. Lasten kohdalla tavallinen terapiaan hakeutumisen syy on esimerkiksi kehityksellinen viive tai laajempi kehityksellinen kielihäiriö, joka voi aiheuttaa vaikeutta puheen tuottoon, ymmärtämiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Terapian alkuvaiheessa tehdään jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen terapiasuunnitelma, joka pohjautuu jo mahdollisesti laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Toimintatavoista ja tavoitteista sovitaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen läheistensä kanssa. Terapiassa käytetyt menetelmät ja välineet ovat ajanmukaisia ja ne valitaan aina yksilöllisesti. Puheterapia on usein varsin pitkäaikaista. Varhain aloitettu ja riittävän tiiviisti toteutettu puheterapia antaa yleensä parhaan tuloksen. Erityisesti lasten kohdalla myös säännöllinen kotiharjoittelu on välttämätöntä. Aikuisen osallistuminen, tuki ja kannustus ovat tärkeitä voimavaroja terapiaprosessin aikana. Esimerkiksi artikulaatiotaitojen tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (mm. kuvat ja viittomat) siirtyminen arkikommunikointiin ei onnistu ilman lähi-ihmisten tukea ja tiivistä yhteistyötä. Aikuisasiakkaiden kohdalla korostuu lähiympäristön ohjaus ja tärkeänä tavoitteena onkin, että saamansa tiedon avulla lähi-ihmiset osaavat muokata omaa kommunikointiaan ja arjessa viestinnästä tulee helpompaa. Jakson päättyessä asiakkaan ja läheisten kanssa käydään palautekeskustelu ja laaditaan kirjallinen lausunto jatkosuosituksineen.