Puheterapeutti on yliopistosta logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut henkilö, joka on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö.

Puheterapia on puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisyyn, tutkimiseen ja kuntoutukseen kohdennettua lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapiassa arvioidaan asiakkaan kommunikointikykyä ja kielellisen kanssakäymisen edellytyksiä. Terapialla pyritään kielellisten toimintojen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä arkikommunikaation helpottamiseen. Jos perusterveydenhuolto ei pysty tarjoamaan tarpeeseen nähden riittäviä palveluita, kunta voi ostaa palvelut yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Puheterapiapalveluista saa lisätietoja omasta terveyskeskuksesta tai neuvolasta.

Aikuisiällä puheterapia on usein erilaisten sairauksien tai vammautumisen aiheuttamien häiriöiden tutkimista ja kuntoutusta. Tavallisin aikuisen puheterapiaan ohjautumisen syy on aivohalvauksesta aiheutuva afasia, dysartria tai nielemisen häiriö eli dysfagia. Ongelmia voi ilmetä puheen tuottamisessa ja/tai ymmärtämisessä, luku- ja kirjoitustaidon osaalueilla, nielemisessä ja/tai äänen tuotossa. Lasten kohdalla terapiaan hakeutumisen syynä voi olla esimerkiksi kehityksellinen viive tai kielellinen erityisvaikeus.

Terapian alkuvaiheessa tehdään jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen terapiasuunnitelma, joka pohjautuu jo mahdollisesti laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Toimintatavoista ja tavoitteista sovitaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen läheistensä kanssa. Puheterapia on usein varsin pitkäaikaista. Varhain aloitettu ja riittävän tiiviisti toteutettu puheterapia antaa yleensä parhaan tuloksen. Erityisesti lasten kohdalla myös säännöllinen kotiharjoittelu on välttämätöntä. Aikuisen osallistuminen, tuki ja kannustus ovat tärkeitä voimavaroja terapiaprosessin aikana. Esimerkiksi puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (mm. kuvat ja viittomat) siirtyminen arkikommunikointiin ei onnistu ilman lähi-ihmisten tukea ja tiivistä yhteistyötä. Aikuisasiakkaiden kohdalla korostuu lähiympäristön ohjaus ja tärkeänä tavoitteena onkin, että saamansa tiedon avulla lähi-ihmiset osaavat muokata omaa kommunikointiaan ja arjessa viestinnästä tulee helpompaa.